3. Alanvaihtaja ja uuden ammatin opiskelu

Olen jo pidempään harkinnut ja pohtinut " alamäki-vuosieni aikana" kokonaan hoitoalalta niin sanotusti poistumista. Tavalla tai toisella. Olen kuulunut jäseneksi Tehyyn ja Sairaanhoitaja- liittoon. Ideana tässä on ollut edunvalvonta, jäsenpalvelut ja oman ammatti-identiteetin vahvistaminen. Olen kuulunut myös Sote-työttömyyskassaan. Tässä uusien opintojen alkamisen jälkeen erosin ensin Sairaanhoitaja- liitosta ja tänään täytin erolomakkeen Tehylle. Se on totta, että olen maksanut kuukausipalkastani aina ay- jäsenmaksua 1,1% ja vuodessa noin 300- 400 euroa. Mitä olen saanut vastineeksi ammattiliitolta? Kuka ajaa hoitajien etuuksia ja toteuttaa niitä oikeasti sekä kertoo meidän työoloista?

Tavoitteenani on ollut ja on edelleen oman terveyden hoitaminen, säilyttäminen ja ylläpito. Tämän hetkinen tavoitteeni on uuden, mielekkään ammatin opiskelu ja valmistumisen jälkeen merkityksellisen työn tekeminen arvojeni mukaisesti. Toki itsetunnon ja pystyvyyden vuoksi olisi hyvä saada kokea onnistumisen elämyksiä. Tärkeintä minulle on myös uupumuksen esto, osata rajata omaa toimintaa ja priorisoida koulutehtäviä ja saada niitä tehdyksi ajallaan. Itsellä on vielä noin 20 vuotta eläkeikään, jollei yhteiskunnassa nosteta eläkeikää saati poisteta tätä etuutta ja mahdollisuutta. En koe itseäni täysin työkyvyttömäksi, koska haluan saada uusia kokemuksia ja elämyksiä ihmisläheiseltä alalta, jossa ei ole hoidollista komponenttia.

Alkutalvesta- 25 tosiasian hyväksymisen jälkeen oivalsin, että nyt olisi aika miettiä uutta koulutusta ja ammattia. Työllistyminen toiseen työtehtävään esimerkiksi kaupan alalle sairaanhoitajan työkokemuksella on hyvin epätodennäköistä. Tein ruutupaperille listan eri ammateista. Sitten otin selvää näistä koulutuksista ja niiden sisällöstä. Keskustelin läheisteni ja ystävieni kanssa ideoistani. Osittain sain kuulla ikäviä näkemyksiä kuten " et pystyisi olemaan tuossa ammatissa kemikaalien vuoksi". Itsekin ymmärsin ettei tietyt ammatit ja työt ole minua varten. En voisi kuvitella itseäni yksin jossain toimistossa tai kotona etänä tekemässä esimerkiksi kirjanpitoa, puhelintyötä. Tarvitsen ihmiskontakteja, asiakkaita ja työkavereita. On tärkeää myös, että on konkreettinen työpaikka, johon tulla ja mennä. Toki työ voi olla myös liikkuvaa.

Helmikuussa-25 otin selvää netistä muun muassa toiseen asteen yhteishausta sekä ammattikorkeakoulun hakujaksosta sekä opinnoista. Minun kohdallani ei onnistunut siis toisen asteen yhteishaku, sillä minulla on jo useampi tutkinto taustalla sekä pitkä työkokemus. Sitten oivalsin; haen matkailualalle. Tämän innoittamana hain jatkuvassa haussa eri oppilaitoksiin Helsinkiin ja Vantaalle. Sitten hain myös Restonomi- amk koulutukseen. Viimeksi mainitussa en päässyt todistusvalinnan kautta opiskelijaksi, vaan minun olisi pitänyt mennä amk-valintakokeeseen joka olisi ollut toukokuun- 25 lopulla. Lueskelin muun muassa Opintopolusta restonomi amk- tutkintoa ja sen sisältöjä. Se olisi ollut minulle liian laaja-alainen ja ehkä sopivampi niille henkilöille, joilla on jo matkailualan työkokemusta ja jotka haluavat edetä urallaan esimerkiksi esihenkilöiksi tai tapahtumapuolelle.

Sain soveltuvuushaastatteluun Teams- kutsun Perhon liiketalousopistoon maaliskuun- 25 lopulle.Valmistauduin hyvin tuohon haastatteluun, tulostin itselleni Perhon nettisivuilta matkailualan perustutkinnon sisältöjä ja perusteita. Nämä luettuani tunsin heti, että perustutkinnon opiskelu on juuri sitä mitä tarvitsen tällä hetkellä. Matkailualan asiakaspalvelija- tutkinnossa opiskelu on hyvin käytännönläheistä ja siinä on toki teoriaosuudet, mutta enemmän fyysisiä näyttöjä osaamisesta.

Tuo haastattelu meni nopeasti, mutta itselle jäi vahva ja iloinen tunne, että selvisin ja ehkä voisin saada opiskelupaikan. Tosiaan oppilaitoksen päätöksessä meni viikko, kun sain sähköpostia, että olen valittu opiskelijaksi perustutkintoon. 

En voinut uskoa alkuun uutista! Se oli minulle kuin lottovoitto! Läheiseni olivat hyvin iloisia minun opiskelupaikasta ja tukivat ottamaan opiskelupaikan vastaan. 

Sovin tapaamisen koululle matkailualan opinto-ohjaajan kanssa toukokuun- 25 alkuun. Tavoitteenani oli tutustua kouluun ja sen tiloihin plus valmistautua tuleviin opintoihin. Kuntoutin ja hoidin itseäni kesäkuukausina. Meillä oli toukokuun lopulla tyttäreni ylioppilasjuhlat koululla ja kotona.

Kesäkuun 15. päivä lähdin puolisoni kanssa kahden viikon matkalle Karpathokselle, Kreikkaan. Haimme yhdessä alun perin uutta kohdetta Kreikasta ja pienempää, kodikkaampaa kohdetta.  Laitan matkastamme muutaman kuvan tähän blogiin. Olen itse rantaihmisiä, mutta aurinko, meri, lämpö ja hyvä ruoka antavat paljon iloa sekä mielen piristystä. Heinäkuun- 25 alussa minusta alkoi tuntua siltä, että olisin halunnut aikaistaa opiskelun aloitusta elokuulle- 25. Käytännössä olin elokuun ja syyskuun ensimmäiset kolme viikkoa kotona. Kerron teille salaisuuden, että kaipasin jo elokuussa lämpöä, aurinkoa ja merta. Jos olisi ollut taloudellisesti mahdollista, niin olisin matkustanut puolisoni kanssa Etelä- Eurooppaan. Vaikka sitten niin sanotulla äkkilähdöllä.